Metsästysmatkat Viroon
Riistaeläimet
Villisika (metssiga) on pääasiallisin metsästyskohde Virossa. Villisikakanta on runsas kaikkialla Virossa, riippumatta vallitsevasta maastosta. Maanviljelijät suhtautuvat ymmärrettävästi myönteisesti villisian metsästykseen, ja eläin on haluttu saalis lihansa ja karjun torahampaiden vuoksi. Saaliskarju on yleensä noin 150-kiloinen, mutta suurimmat yksilöt ovat olleet jopa 300-kiloisia ja varsin vakuuttavia ilmestyksiä. Villisiat liikkuvat yleensä emosta, porsaista ja edellisvuotisista yksilöistä koostuvissa laumoissa. Karju on lisääntymisajan ulkopuolella lähinnä yksineläjä.
Villisikaa metsästetään metsäsarakkeita ratsaamalla ajojahdilla, yleensä koirien kanssa. Kookas karju saattaa olla metsästyskoiralle erittäin vaarallinen vastustaja. Talvisäässä siat pystytään luonnollisesti kiertämään uuden lumen aikaan. Iltaisin villisikoja metsästetään kyttäämällä torneista tms. sopivasta suojasta näiden ruokintapaikkojen läheltä. Toki maastossa havaitun villisian voi saada saaliiksi myös hiipimällä. Karjua voi yleensä metsästää ympäri vuoden, emakoita sitä vastoin pyritään säästämään aina kuin mahdollista. Syksyyn mennessä porsaat ovat kasvaneet metsästettävän kokoisiksi.
Hyvä ase villisikajahtiin on normaali hirvikaliiperin kivääri, tiheässä maastossa haulikko täyteispatruunalla on myös kätevä. Tornista hämärissä kytättäessä valovoimainen kiikaritähtäin mahdollistaa metsästyksen hieman huonommallakin säällä. Saaliiksi saadun villisian liha tarkastetaan aina paikan päällä trikiinin varalta. Vuotuiset saalismäärät ovat noin 13 000 - 19 000 yksilöä.
| Siro metsäkauris (metskits) sopeutuu virolaiseen metsä- ja peltomaisemaan villisian ohella hyvin ja on yleinen joka puolella maata. 25-30-kiloiseksi kasvava eläin pystyy käyttämään hyvin monenlaisia kasveja ravinnokseen. Villisian tavoin metsäkauriille eteneminen syvässä lumessa sekä ravinnon hankkiminen on hankalaa, minkä tähden Suomea vähälumisempi Viro on ollut hyvää elinaluetta kauriille. |  |
Metsäkauris on hyvän lihansa vuoksi tärkeä saaliseläin Virossa, ja isosarvisen kaurispukin trofee on myös arvostettu saalis metsästysmuistona. Kauriita metsästetään kyttäämällä sekä myös ajometsästyksellä. Sopiva ase kaurisjahtiin on luodikko tai lähietäisyydellä haulikko. Kaurispukin metsästys alkaa jo 1.6., naaraan ja vasan 1.9. Jahti päättyy 30.11. Vuosittain ammutaan noin 18 000 yksilöä.
Saksanhirvi (punahirv) esiintyy myös paikoittain Virossa. Urokset painavat 100-225 kg ja pystyvät kasvattamaan komean näköisen sarvikruunun. Naaras on usein urosta selvästi pienempi ja painaa suurimmillaan hieman yli sata kiloa. Selvästi eurooppalaista eläinkantaa edustavia ja tarinoissa aatelisten saaliina tunnettuja saksanhirviä saadaan saaliiksi muun jahdin yhteydessä noin 200-300 yksilöä vuosittain. Metsästysaika on 1.9.-31.01.
Suomalaisillekin hyvin tuttua hirveä (põder) metsästetään Virossa aktiivisesti. Hirviä kaadetaan myös muun jahdin yhteydessä, koiran avulla tai ilman. 15.09.-15.12. välisenä aikana saalismäärät ovat olleet vuosittain 4000-5000 yksilön välillä.
| Runsas sorkkaeläinkanta Virossa tarjoaa erittäin hyvät menestymismahdollisuudet ilvekselle ja sudelle (hunt). Kumpaakin metsästetään uudella lumella kiertämällä nämä rinkiin ja ajamalla passiketjun ulottuville. Ilvesjahti voi päättyä myös kissan paetessa koirien edessä puuhun. Komean turkin ja kallon lisäksi ilvestä ja sutta metsästetään, koska etenkin paksun lumen aikaan nämä aiheuttavat varsin kovia tappioita metsäkauriskannalle. Haulikko 4-5 mm haulipatruunalla on sopiva ase 1.12.-28.02. välillä tapahtuvaan metsästykseen. |  |
Saalismäärät ilveksen osalta vuosittain ovat 70-150, suden osalta 40-150 yksilöä.
Karhuja (karu) metsästetään koirien avulla noin 30 yksilöä vuosittain välillä 1.8.-31.10.
Etenkin merten rannat tarjoavat hyvät mahdollisuudet metsästää hanhia (hani) ja sorsalintuja. Yleisimmät hanhet merellä ovat valkoposkihanhi ja merihanhi, mutta myös metsä- ja tundrahanhia esiintyy muuttoreittien varsilla paikoin runsaasti. Hanhijahti ajoittuu välille 10.09.-15.11. Erilaisia hanhia metsästettiin vuonna 2008 yli 4000 yksilöä.
Muita Virossa hyvin yleisiä riistaeläimiä ovat majava (kobras), kettu (rebane), supikoira (kährikkoer), jänikset (jänes) sekä erilaiset vesilinnut.
Tarjouspyyntö | Yhteydenotto | Edellinen sivu
Lisätietoja:
Tuotepäällikkö Jukka Villanen 
Metsästysmatkat
Puh. 010 4233 415
